Anteeks, söin tänää sikaa enkä lammasta.

Pyromaani, seuraavassa lainaus kyseisestä kirjasta.

"Ruskeahiuksisen iho oli päivettynyt. Se oli tapanin mielestä ihmeellistä, sillä taivas oli ollut pilvessä lähes koko kesän. Tytön käsivarret olivat hennot- hänestä tuntui hassulta, että tyttö jaksoi pitää mailaa kädessään, liikuttaa sitä- ja silloin harvoin kun taivaalta lankesi jokunen auringonsäde, valo osui tytön käsivarsiin niin, että ihokarvat erottuivat herkkänä nukkana. Ja juuri se herätti Tapanissa jotain lämmintä ja hellää tyttöä kohtaan.
Kun hän seurasi vielä tytön nopeita liikkeitä, syöksähdyksiä, katseli sileitä sääriä, kiinteitä reisiä ja näki, kuinka pienet rinnat elivät pelipaidan alla tai kuinka pyöreä takapuoli vilahti lyhykäisen koltun suojista, hellyyden tunne paisui hänen mielessään niin väkeväksi, että hän olisi halunnut ojentaa kätensä verkkoaidan läpi ja koskettaa tyttöä."

Jos olisin ihminen joka vaatii ihmisiä ympärilleen, olisin yksinäinen. Johtuen nyt monesta seikasta jota en ala tässä sen enempää avaamaan. Mutta onnekseni, viihdyn yksin ja nautinkin enemmäkseni yksin olemista. Mutta silti, valehtelisin jos sanoisin etten ajoittain kaipaisi ystäviäni.

Nyt sit niitä jääkuutiota takki täytee, onkohan musta tulossa vanha vai mitä vittua ku mietin muitaki ihmisiä. Outoo tää tallanen :DDD Noh, onneks perjantaina aivosolut saa taas kyytiä ku pääsee pitkästä aikaa valaa tinaa iha huolel. Eli siis kontaten kotii<3